Skip to content
Sivupoluilla

Oih, Chiang Mai!

Aikamme Pohjois-Thaimaassa on loppumetreillä ja olemme piakkoin siirtämässä retkikuntamme nokan kohti etelää. Kahdesta kuukaudesta vietimme viisi viikkoa Chiang Mai:n syleilyssä ja vaikka suhteemme alkumetrit olivat kiviset, huomasimme loppua kohden tuntevamme sykähtelevää ihastusta tätä ”pohjoisen ruusua” kohtaan.

Tätä kaikkea rakastimme »

Ensimmäisiä kuulumisia: Elossa ollaan

Matkablogin päivittelemisen ahdistus on aidoimmillaan kun kolme viikkoa matkan alkamisen jälkeen kaivaa vihdoinkin koneensa esiin, jotta voisi vain tuijottaa ruutua tietämättä mistä aloittaisi. Viime vuosi matkaa odotellessa meni jostain syystä aivan järjettömän nopeasti ja ennen matkaa ihmisiltä tuli varoituksia että vuosi tien päällä menisi yhtä nopeasti. Ei mene. Tämä aika tien päällä on lähinnä tuntunut kolmelta kuukaudelta kuin viikolta. Ajan kulumiseen keksin ihan oman teorian »

Lohikäärmeen pää lähempää

Chiang Mai ja kukkafestivaalit

Saavuimme torstaina Chiang Maihin uuvuttavan 24 tunnin matkan jälkeen noin keskiyön aikaan. Stressitasoa nosti entisestään se, ettemme ollut saaneet varmaa vastausta siitä hostellista johon olimme matkalla, joten jännitimme sitä onko heillä meille huonetta vai ei, ja jos on niin minkätasoinen huone.  Onneksi onnemme kääntyi! »

The London Underground aka The Tube

Kiitos, Lontoo

Lyhyt, viikon kestänyt välipysähtyminen Lontoossa on takanapäin ja aika käydä hiukan ensifiiliksiä läpi suurkaupunkielämästä. Tiulla on Lontoosta sen verran paljon kokemusta aikaisemmilta vuosilta että kirjoitusinspiraatio oli täysin tyhjä. Siispä päätin hiukan listata miltä ensikävijän näkökulma näyttää.
Lue kokemuksia Lontoosta »

Läksiäiset ja lähtö

Päätimme järjestää kahdet läksiäiset – yhdet työporukan kanssa ja toiset muiden kavereiden kanssa. Onneksi näin, koska ”muut kaverit” joihin luettiin mukaan myös perhe ja sukulaisia, muodosti noin 60 hengen armeijan Kaislaan. Suu kuivui ja nälkä kolkutteli koko ajan ovella, mutta onneksi tiskiltä sai niin suun kostuketta kuin vatsan täytettä. Missä fiiliksissä meni viimeiset päivät?

Ainii, sit meidän pitäis vielä…

Nyt joku roti. Mistä tätä tekemistä oikein tulee? 19 päivää matkan alkuun jäljellä ja tuntuu että viimeiset 3kk ovat menneet yhdestä jännäkakasta toiseen. Itsehän aloitin tavarasta eroon hankkiutumisen jo vuosi sitten ja varusteetkin olivat kaapissa reippaasti ennen deadlineja. Olin jotenkin kuvitellut että loppumetreillä asiat ovat jo niin pulkassa ettei tarvitse kuin laittaa kamat kassiin ja suunnata lippalakki vinossa kohti lentokenttää. Olinpas naiivi! »

Rinkkojen testausta ennen matkaa

Kävimme vihdoinkin testaamassa Tiun valitsemat rinkat joiden etsimiseen ja tutkimiseen meni parin viikonlopun verran tunteja. Aikasemmin Tiu kirjoittikin rinkoista joita olimme harkisemassa, mutta lopulta päädyimmekin amerikkalaisen yrityksen, Granite Gearin, valmistamiin Meridian Vapor Ki (50l) ja Vapor Day Ki (32l) rinkkoihin. Tänä viikonloppuna pakkasimme ne täyteen tavaraa ja lähdimme Helsingin rannoille tekemään pienen testivaelluksen. Lue miten rinkat pärjäsivät»

Matka-ahdistus iski!

”ARGH! Mitä menit tekemään?!”  Se, hyvät herrat ja leidit, oli mielessäni kaikuva paniikintäyteläinen rääkäisy noin pari viikkoa sitten. Se iski tajuntaani täysin satunnaisesti pitkin päivää. Pahimmiten tietenkin iltaisin, juuri ennen nukkumaan menoa. Se toi mukanaan tunteen jonka voi kokea seistessään junaradalla ja katsellessaan 300 kilometrin tuntivauhtia kohti päräyttävää junaa. Aivokuoreen iskevä pelko oli sen verran intensiivinen että se yliajoi kaikki eloonjäämisvaistot jotka käskivät astua pois raiteilta. Tuntui että kaikki muut järkevät ajatukset katosivat päästä ja jäljelle jäi vain kaikkein yksinkertaisimmat ja hyödyttömimmät kappaleet kuten: ”Wau. Onpas kirkkaat junanvalot.” ja ”Joku on oikeesti nähnyt tosi paljon vaivaa rakentaessaan näin suorat raiteet.” Mitä helv…?! »

«  1 2 3   »