Skip to content
Sivupoluilla

Tietotekniikan osaamistasot

Tulevia kursseja suunnitellessani mieleen tuli ensimmäisenä uuden osaamisen kohdistaminen. Mitä taitoja kukin kohderyhmä tarvitsee? Miten edes jaan oppijat kohderyhmiin? Millä tietotekniikan osaamista voi mitata yleisellä tasolla?

Osaamistasoja erilaisten sovellusten ja palvelujen käyttöön (kuten vaikkapa Microsoft Office -tuotteet) on luotu vaikka kuinka paljon, mutten ole nähnyt kovin montaa yleisiä tietotekniikkataitoja mittaavaa osaamistaulukkoa. Lähimmäksi pääsevät erilaiset tietokoneen ajokortit mutta niidenkään osaamistasoja ei mielestäni ole kuvattu mitenkään selkeästi. (Ehkä en vain osaa googlettaa tarpeeksi hyvin. Jos olen mielestäsi väärässä, jätä ihmeessä kommentti ja linkkaa olemassa olevaan resurssiin!)

Miten tietotekniikan osaamista pystyy mittaamaan?

Miten tietotekniikan osaamista pystyy mittaamaan?

Siispä koetan luoda osaamistaulukon itse: (jos käytössäsi on pieni näyttö, voit katsella taulukkoa paremmin Google Sheetsistä)

Taso 0: ”Ummikko” Taso 1: ”Aloittelija” Taso 2: ”Harjoittelija” Taso 3: ”Itseoppiva”
Sähköpostin käyttö Ei omaa sähköpostiosoitetta. Omaa sähköpostiosoitteen muttei käytä sitä aktiivisesti. Vastaanottaa lähinnä mainospostia. On tehnyt tilejä useampaan palveluun ja osaa esim. irtisanoa uutiskirjeet halutessaan. Osaa hallinnoida sähköpostia tehokkaasti: luoda kategorioita ja suodattimia, priorisoida viestiliikennettä jne.
Oma laite Ei omaa laitetta. Omistaa tai on omistanut tietokoneen tai älylaitteen. Laite saattaa kuitenkin tuntua varsin vieraalta. Omistaa tai on omistanut tietokoneen tai älylaitteen. Laite ei tunnu enää täysin vieraalta. On omistanut useamman tietokoneen tai älylaitteen. Uusien laitteiden käyttöönotto onnistuu itsenäisesti (vaikkei se olisikaan helppoa tai mieluisaa).
Netin käyttö Hyvin pintapuolista. Ei tiedä mihin kaikkeen nettiä voisi käyttää. Verkkopankkitunnuksia ei välttämättä ole. Melko pintapuolista. Käyttää nettiä lähinnä uutisten lukemiseen ja viihteeseen. Pankkiasiat hoidetaan kuitenkin verkkopankissa. Osaa tehdä erilaisia nettihakuja ja käyttää oppimisresursseja, kuten Wikipediaa, sanakirjoja, käännöspalveluita, karttapalveluita yms. Saattaa seurata oman alan tai itseä kiinnostavan alan julkaisua netin avulla. Osaa lähteä opiskelemaan uutta aihetta oma-aloitteisesti, tarvittaessa englanniksi. Hakuja tehdessä ymmärrys aiheesta kasvaa riittäväksi, jotta tietää mistä tai keneltä aiheesta voisi oppia lisää. Seuraa useita itseä kiinnostavia julkaisuja netin avulla.
Viestiminen Ei viesti laitteilla lainkaan. Vastaanottaa sähköpostia muttei juuri lähetä sitä. Ei käytä reaaliaikaisia viestimiä, kuten Whatsapp tai Messenger. Viestii laitteellaan jonkin verran läheisten, kaverien, työyhteisön, opiskeluyhteisön tai harrastusyhteisön kanssa. Käyttää sähköpostia moneen tarkoitukseen ja ainakin yhtä reaaliaikaista viestintäsovellusta, kuten Whatsapp tai Messenger. Viestii laitteellaan melko aktiivisesti läheisten, kaverien, työyhteisön, opiskeluyhteisön tai harrastusyhteisön kanssa. Käyttää sähköpostia moneen tarkoitukseen ja ainakin yhtä reaaliaikaista viestintäsovellusta, kuten Whatsapp tai Messenger. Myös videoviestintä on tuttua.
Sosiaalinen media Ei käytä sosiaalista mediaa. Omaa sosiaalisen median tilin muttei käytä sitä aktiivisesti. Saattaa seurata muita, muttei itse julkaise sisältöä. Omaa yhden tai useamman sosiaalisen median tilin muttei käytä niitä aktiivisesti. Saattaa seurata muita ja julkaista joskus sisältöä. Omaa useamman sosiaalisen median tilin ja saattaa käyttää niitä aktiivisesti. Saattaa seurata muita ja julkaista paljon omaa sisältöä. Käyttää sosiaalista mediaa tarkoitushakuisesti.
Shoppailu Ei osta netistä mitään. Ei katsele tuotteita netistä. Ei vertaile hintoja netin avulla. On saattanut ostaa jotakin netistä. Katselee joskus tuotteita ja vertaile hintoja netin avulla. Ostaa epäsäännöllisesti jotain netin kautta. Katselee useinkin tuotteita ja vertailee hintoja netin avulla. Käyttää ensisijaisesti nettiä tuotetiedon etsimiseen ja hintojen vertailuun. Kansainväliset lähteet ovat isossa roolissa. Ostaa usein netistä.
Sovellukset ja appsit Ei osaa käyttää juuri mitään sovelluksia tai appseja. Käyttää yhtä tai muutamaa sovellusta tietokoneella tai appsia puhelimella. Käyttää muutamaa sovellusta tietokoneella tai appsia puhelimella. Asentaa välillä uusia, kun kuulee niistä tutuilta. Käyttää monipuolisesti sovelluksia niin tietokoneella kuin puhelimella. Etsii tarpeeseen sopivia sovelluksia sovelluskaupoista, vertailee ja arvioi niitä. Vaihtaa aika ajoin sovelluksen uuteen, joka palvelee tarpeita paremmin.
Tuottavuus Tuntematon termi tietotekniikan suhteen. Tietotekniikka on lähinnä este tuottavuudelle ja luovuudelle. Tietotekniikka on lähinnä este tuottavuudelle ja luovuudelle. Hyvin yksinkertaiset asiat hoidetaan puhelimella, kuten hälytykset ja muistiinpanot. Tietokonetta tai älylaitetta voi käyttää tekstin tuottamiseen ja johonkin muuhun tuottavaan tai luovaan. Käyttää sähköistä kalenteria. Tietotekniikka nähdään joskus hyödyllisenä apuvälineenä. Tietokonetta tai älylaitetta pystyy käyttämään moneen tuottavaan tai luovaan tarkoitukseen, kuten blogin julkaisemiseen, valokuvien vai videoiden käsittelyyn, koulutöiden tekemiseen, etätöiden tekemiseen jne. Tietotekniikka on hyödyllinen apuväline, joka parantaa tuottavuutta ja mahdollistaa luovan työn.
Vianselvitys Ei pysty selvittämään edes yksinkertaisia vikoja laitteissa tai verkoissa. Ei yleensä pysty selvittämään vikoja laitteiden, sovellusten tai verkon toiminnassa. Pystyy selvittämään yksinkertaiset vikatilanteet laitteiden, sovellusten tai verkon toiminnassa. Pystyy yleensä selvittämään vikatilanteita laitteiden, sovellusten tai verkon toiminnassa.
Turvallisuus ja yksityisyys Ei ymmärrä turvallisuus- tai yksityisyysuhkia suhteessa tietotekniikkaan. Ymmärtää hyvin pintapuolisesti turvallisuus- tai yksityisyysuhkia suhteessa tietotekniikkaan. Osaa esim. tunnistaa roskapostit ja tietää ettei liitteitä tuntemattomista lähteistä kannata avata. Tuntee joitakin turvallisuus- tai yksityisyysuhkia suhteessa tietotekniikkaan. Osaa esim. tunnistaa huijaus- tai tietojenkalasteluyrityksiä. Tuntee useita turvallisuus- ja yksityisyysuhkia suhteessa tietotekniikkaan. Tunnistaa yleensä haitalliset sivustot ja sovellukset. Tunnistaa huijaus- ja tietojenkalasteluyritykset. Suojaa laitteensa, tilinsä ja salasanansa tehokkaasti.
Englannin kielitaso Ei osaa englantia tarpeeksi hyvin voidakseen hyödyntää valtaosaa internetistä. Ei osaa englantia tarpeeksi hyvin voidakseen hyödyntää valtaosaa internetistä. Osaa auttavasti lukea englanninkielisiä uutisia tai Wikipedia-artikkeleita ja ymmärtää nettivideoita ilman tekstitystä auttavasti. Osaa englantia joten kuten ja pystyy hyödyntämään monia englanninkielisiä nettiresursseja. Saattaa seurata useampia englanninkielisiä julkaisuja ja käyttää mm. englanninkielistä Wikipediaa runsaasti. Osaa englantia tarpeeksi hyvin pystyäkseen käyttämään lähes mitä tahansa englanninkielistä nettiresurssia. Seuraa englanninkielisiä julkaisuja yhtä sujuvasti kuin suomenkielisiäkin. Pystyy tekemään nettihaut tarvittaessa täysin englanniksi.

Taulukko on vasta vedos eikä likimainkaan täydellinen. En ole itse jokaisen osa-alueen asiantuntija, enkä siten osaa täysin määrittää kunkin osa-alueen osaamistasoja. Jos mieleesi tulee sellaisia osaamisalueita, joita en ole ottanut huomioon, lisää kommentti artikkelin loppuun.

Yritin kuitenkin ottaa huomioon kaikki sellaiset osaamisalueet jotka vaikuttavat itsenäisyyteen ja oma-aloitteisuuteen suhteessa tietotekniikkaan ja internetiin. Jos löydät itsesi enimmäkseen tasolta 0, sinulla on hyvin erilaiset oppimistarpeet kuin jos löydät itsesi tasolta 2. Jos löydät itsesi enimmäkseen tasolta 3 – onneksi olkoon! Voit itsenäisesti opiskella lähes mitä tahansa netin avulla. Tarvitset vain oppimismotivaation (ja siihen ulkopuolinen opettaja voi toki edelleen auttaa).

Minun kurssieni tavoitteena olisi siis saada osallistujat siirrettyä vasemmasta sarakkeesta oikealle. Jos onnistun jollekulle opettamaan kaiken osaamani, hän on kaikilta osin määrittelemälläni tasolla 3. Turvallisuus ja yksityisyys tosin on kategoria, jossa tulen tarvitsemaan ulkopuolista apua. Se on ainoa alue johon en ole perehtynyt täysillä, koska turvallisuus on monen tärkeänä pitämäni asian (kuten avoimuuden ja helppokäyttöisyyden) vastakohta. Tässä tulen käyttämään kollegoita, joille turvallisuus ja yksityisyys on intohimo. ;)

Tämän taulukon luomisessa vierähti tovi joten en julkaise tällä erää muuta. Seuraavaksi työn alla ovat viisi erilaista päivän aihetta, jotka osuvat eri yllä oleviin kategorioihin:

  1. Haun käyttö (julkaistu 19.2.2016)
  2. Hyödylliset palvelut ja appsit
  3. Identiteetti ja turvallisuus
  4. Henkilökohtainen tuottavuus ja ryhmätyöskentely verkossa
  5. Uuden tietokoneen hankinta

Lisäksi tulen miettimään sopivia aihekokonaisuuksia per osaamistaso. Yllä olevat aiheet ovat kuitenkin sellaisia, jotka ovat lähes aina, lähes kaikille ajankohtaisia ja hyödyllisiä. Niistä lisää pian sekä blogiin että kurssille.

PS. Kurssitila etenee pikkuhiljaa, mutta vielä näyttää siltä, että vierähtää kuukausi, ennen kuin tila on valmis käyttöön. Kurssi-ilmoitusta ja kutsua joutuu siis vielä odottelemaan. :)

Kirjoita kommentti