Skip to content
Sivupoluilla

Googlettamisen jalo taito

Miten Googlea käytetään tehokkaasti? Mitä eroa on hakukentällä ja osoiterivillä? Miten etsin internetistä kuvia tai videoita? Entä tutkimustietoa opiskelua varten? Miten käytän Googlea anonyymisti? Miten haku toimii mobiililla? Käyttävätkö kaikki laitteet oletuksena samaa hakukonetta? Miten pääsen käsiksi hakutulokseen, jos palvelu on jostain syystä epäkunnossa tai sisältö on poistettu?


Googlen mobiilihaku

Johdanto

Tämä on ote sisällöstä, jota tulen opettamaan digitaitojen peruskurssilla Googlettamisen jalo taito. Kurssi käsittelee internet-hakuja, internetin rakennetta, erilaisten hakujen suorittamista ja tiedonhakemista ylipäätään. Tämän kurssin jälkeen osallistujalla on paljon parempi käsitys alla olevista aiheista.

Sisällysluettelo

Olen avannut sisällysluetteloon linkitettyjä aiheita tässä artikkelissa. Jos aiheet kiinnostavat enemmänkin, kannattaa tulla kurssille. :)

Mikä haku on?

Google.fi hakukenttä

Hakukone luetteloi internetin verkkosivuja ym. sisältöä ja tarjoilee käyttäjälle hakusanoja vastaavia tuloksia. Kuvassa internet-haun symboliksi muodostunut Googlen hakukenttä.

Vaikka Googlen hakukenttä on symbolina tuttu valtaosalle internet-käyttäjistä, harva ymmärtää mitä se oikeastaan tekee. Miten hakukone osaa esittää juuri haluamasi tiedon muutaman hakusanan perusteella? Google toimii suorastaan taianomaisen luotettavasti ja nopeasti, kun sitä osaa käyttää. Hakutulokset näkyvät lähes välittömästi ja oli hakusanoissa sitten kirjoitusvirheitä tai vääriä asiasanoja, hakukone osaa korjata ne puolestasi ja näyttää sen, mitä olit hakemassa.

Hakukoneen toimintaa en pysty selittämään mitenkään kattavasti. En ymmärrä täysin, miten ne toimivat, enkä toisaalta voisikaan, koska se on Googlen ja muiden palveluntarjoajien liikesalaisuus. Hakukoneen toimintaperiaate on kuitenkin se, että se indeksoi internetin sisältöä jatkuvasti ja tarjoaa käyttäjälle linkkejä ja muuta sisältöä tämän antamien hakusanojen perusteella. Indeksoiminen tarkoittaa luettelointia – hakukone siis periaatteessa rakentaa käsittämättömän kokoista luetteloa internetistä. Kirjoitushetkellä internetissä arvioidaan olevan yli 5 miljardia verkkosivua yhteensä melkein miljardilla verkkosivustolla.

Verkkosivustojen lukumäärä vuosina 2000-2014. Lähde: internetlivestats.com

Verkkosivustojen lukumäärä vuosina 2000-2014. Lähde: internetlivestats.com

Miten hakukone sitten pystyy näin isosta luettelosta tekemään selkoa? Miten se pystyy yhdistämään käyttäjän hakusanat käyttäjän tahtomaan sisältöön? Siinä taika piileekin. Kaavaa ovat useat tahot pyrkineet rakentamaan internetin syntyajoista lähtien ja Googlekin on kaavaa rakentanut vuodesta 1996. Googlen suurimmat kilpailijat hakukoneissa ovat Microsoftin Bing sekä Yahoo.

Microsoftin hakukone Bing

Googlen suurin kilpailija hakukoneissa on Microsoftin Bing.

Moderni hakukone on äärimmäisen monimutkainen ja itseoppiva kone. Taustalla erilaiset ohjelmat seuraavat linkkejä sivusta ja sivustosta toiselle ja päivittävät hakukoneen luetteloa eli tietokantaa. Toiset ohjelmat tallentavat ja analysoivat käyttäjien tekemiä hakuja ja heidän käyttäytymistään hakutulosten parissa. Nämä ohjelmat päivittävät tietokantoja, joiden pohjalta hakukone jatkossa saattaa tarjota tuloksia hieman eri tavalla.

Googlen ja muiden pyrkimys kaavoineen ja ohjelmineen on tarjota juuri haluttu sisältö juuri oikeaan aikaan. Pyrkimys ei ole mitenkään helppo ja Googlen onnistuminen tässä onkin ehkä suurin yksittäinen syy sen valtaan nykypäivänä (vertailun vuoksi: Googlen markkina-arvo joulukuussa 2015 oli 527 miljardia dollaria; 2015 tulot 75 miljardia dollaria; ja 2015 liikevoitto melkein 16 miljardia dollaria).

Hakukoneet eri sovelluksissa ja hakukoneen vaihtaminen

Samaa hakukonetta voi käyttää monella tavalla. Googlen hakukonetta voi käyttää paitsi Googlen sivulla google.fi myös selaimen hakukentästä tai kännykän hakusovelluksella (kuvat alla).

Firefoxin haut

Jos käytät Firefoxia, aloitussivulla on peräti kolme hakukenttää. Jos et ole muuttanut oletusta, käytät luultavasti Yahoon hakukonetta. Firefox vaihtoi oletuksen Googlesta Yahoo:hun marraskuussa 2014.

Firefoxin hakukenttä

Napsauttamalla vihreää plus-merkkiä Firefoxin hakukentässä näet mikä hakukone on käytössä ja voit vaihtaa hakukonetta.

Firefoxin hakuasetukset

Napsauttamalla ”Muuta hakuasetuksia” pääset lisäämään, poistamaan ja muuttamaan hakukoneita.

Google-sovellus Androidilla

Tältä Google näyttää eräässä Android-puhelimessa. Huomaa hakukentän lisäksi säätiedot. Alempana samalla näytöllä on paljon muutakin tietoa. Muut tiedot eivät kuitenkaan mahdu tämän artikkelin aihepiiriin.

Haun ja osoiterivin ero

Google on aina suosinut yksinkertaisuutta. Etenkin haku on pyritty tekemään niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista. Google julkaisi 2008 oman selaimensa, Chromen, joka on Internet Explorerin, Firefoxin ja Safarin ohella nykyään maailman yleisin työpöydällä käytetty selain. Chromessa Google yhdisti osoiterivin ja hakukentän, koska se yksinkertaisti käyttöliittymää. Selailun aloittamiseen ei enää tarvinnut kahta kenttää – senkus kirjoitit joko verkko-osoitteen tai hakusanan samaan kenttään. Selain tiesi kyllä, kumpaa tarkoitit. Jos kirjoitit kenttään ”hs.fi”, selain siirtyi Helsingin Sanomien sivuille. Jos taas kirjoitit ”helsingin sanomat”, selain siirtyi Googlen hakutuloksiin, jossa ylin tulos oli samainen sivusto.

Vuoteen 2008 mennessä keskiverron internet-käyttäjän profiili oli lipunut siihen suuntaan, että hän yhä harvemmin tiesi sen verkkosivuston osoitteen, jota hän haki. Hän tiesi sivuston nimen, kirjoitti sen hakukenttään ja napsautti itsensä sivustolle. Noin 8 vuotta myöhemmin muut selaimet käyttäytyvät samalla tavalla ja moni on käyttänyt selainta ensimmäistä kertaa siten, että on samantekevää kirjoittaako verkko-osoitteen vai hakusanan ja kirjoittaako sen osoitekenttään vai hakukenttään.

Yhdistetty osoite- ja hakukenttä

Samaan kenttään voi kirjoittaa osoitteen tai hakusanan. Selain tietää kumpi on kyseessä ja joko vie suoraan verkkosivulle tai näyttää hakutulokset.

Mikä ero sitten on? ”Hs” tai ”helsingin sanomat” on hakutermi kun taas http://www.hs.fi/ on verkko-osoite. Jos kirjoitat osoitekenttään ”hs” ja painat Enteriä, selain tekee haun tällä hakutermillä oletushakukoneella, esim. Googlella. Kun olet kerran käynyt hs.fi -sivustolla, selain tallentaa osoitteen muistiin. Kun seuraavan kerran kirjoitat osoitekenttään ”hs”, selain ehdottaa ensimmäisenä historiassa olevaa sivustoa http://www.hs.fi. Jos nyt painat Enteriä, selain siirtyy suoraan HS:n sivustolle eikä mene hakukoneen kautta.

Mitä verkko-osoitteet ovat?

Verkko-osoitteet ovat täydellisiä, ainutlaatuisia internet-osoitteita. Yleisin muoto on http(s)://verkkotunnus/polku/, esimerkiksi http://www.hs.fi/tekniikka/. Tehdään lyhyt syväsukellus tekniikkaan ja katsotaan osoitetta palanen kerrallaan:

Protokolla

Yleisin protokolla on http eli HyperText Transfer Protocol. Se on niin yleinen etteivät selaimet nykyään enää edes näytä sitä.

http-muotoinen verkko-osoite

Tavallisessa verkko-osoitteessa protokolla on piilotettu.

Salatuilla sivustoilla protokolla on https eli HyperText Transfer Protocol (secure). Tiedostonjaossa ennen suosittu ftp on vähenevässä käytössä, koska myös tiedostonjaossa käytetään nykyään erillisiä sivustoja.

https-muotoinen verkko-osoite

Salattu sivusto käyttää https-protokollaa. Huomaa myös vihreä lukko ja sertifikaatin omistajan nimi osoitteen vasemmalla puolella. Tästä tietää, että sivu, jolla sijaitset, on turvallinen ja esimerkiksi henkilötietoja voi syöttää turvallisesti.

Verkkotunnus

Verkkotunnus on www.hs.fi tai hs.fi. www-osa on nykyään useimmiten turha, joskin joissakin tapauksissa vain www-alkuinen tunnus toimii tai päinvastoin. Verkkotunnus on hierarkkinen ja tärkeysjärjestys on oikealta vasemmalle. Ylätason verkkotunnuksia hallinnoivat viralliset tahot ja ne pitää ostaa. Alemman tason tunnuksia voi perustaa itse ja niitä voi olla rajattomasti. Jos HS haluaisi, se voisi jakaa sivustonsa aliosiin lehtijutut.hs.fi, verkkojutut.hs.fi, videot.hs.fi, nyt.hs.fi jne.

Internet on tietysti suurimmaksi osaksi Suomen hallinnon ulkopuolella ja muita kuin .fi -päätteisiä verkkotunnuksia on huikea määrä. Jokaisella maalla on omansa, kuten .se, .de, .co.uk, .cn jne. Lisäksi yleisiä juuritason verkkotunnuksia ovat:

  • .com: commercial (suom. kaupalliset verkot)
  • .net: network (suom. verkkoinfrastruktuuri)
  • .org: organization (suom. sekalaiset organisaatiot, jotka eivät sovi muihin kategorioihin; pääasiassa voittoa tavoittelemattomat järjestöt)

Verkkotunnuspäätteitä on nykyään valtava määrä ja vain mielikuvitus on rajana verkkotunnuksia luodessa.

Verkkotunnusnimivaihtoehdot hakusanalla digitaidot

Erilaisia yhdistelmiä verkkotunnuksen nimelle voi kokeilla esim. domainr.com -palvelussa.

Polku

Lopulta pääsemme polkuun. Verkkotunnuksen takana voi olla vaikka kuinka paljon tietoa ja se tieto täytyy järjestää jotenkin. Jokainen palveluntarjoaja järjestää sisältönsä eri tavalla ja sovelluksesta riippuen polut voivat näyttää lähes miltä tahansa. Alla muutama esimerkki.

Verkko-osoite (välit lisätty luettavuuden vuoksi) Selite
http:// www.hs.fi / tekniikka / a1454208794778 Tässä polussa selkokielinen osa kertoo, missä osiossa artikkeli sijaitsee (tekniikka). Numerosarja on todennäköisesti yksilöllinen artikkelinumero HS:n järjestelmässä.
http:// sivupoluilla.fi / 2016 / 02/ tietotekniikan-osaamistasot/ Varsin yleinen blogien polkurakenne kertoo artikkelin julkaisuajankohdan sekä otsikon.
https:// www.facebook.com / macandron / posts  /10208073064521188 Facebookissa polku kertoo julkaisijan (macandron), sisältötyypin (posts) ja viimeinen osa on jälleen järjestelmänumero joka yksilöi sisällön Facebookin järjestelmissä.

Miksi verkko-osoitteita pitää ymmärtää?

Verkko-osoitteiden tulkitseminen on tärkeää tietoturvan ja yksityisyyden kannalta. Monet huijaukset perustuvat siihen, että tehdään sivusto, joka on saman näköinen kuin esimerkiksi Osuuspankin verkkopankki. Osoiterivi saattaa kuitenkin kertoa, että todellinen sijainti on tällä hetkellä salattu.verkkopankki.maksut.op.fi.usercontent.hämäräsivusto.net/annahenkilötietosi.html. Jos tuntee selainten ja verkko-osoitteiden toimintaperiaatteen, osoitteesta näkee nopeasti ettei kaikki ole kunnossa. Mitä vikaa osoitteessa on?

  1. Yleensä huijaussivustot eivät ole salattuja. Ensimmäinen vinkki on siis vihreän lukon ja https-etuliitteen puuttuminen osoiterivin alusta.

    Osoiterivillä ei ole lukkoa

    Vihreä lukko ei ole näkyvissä, joten sivu ei ole salattu.

  2. Vaikka sivusto olisi salattu, sertifikaatin omistaja saattaa olla Luotettava Pankki Oy tai jokin muu taho, joka kuitenkaan ei ole OP Osuuskunta (FI). Sertifikaatin tiedot voi tarkistaa napsauttamalla lukon kuvaa.

    Sertifikaatin tarkemmat tiedot

    Lukon kuvaa napsautamalla näkee sertifikaatin tarkemmat tiedot.

  3. Verkkotunnuksen pitäisi loppua op.fi mutta tässä tapauksessa juuritason tunnus on hämäräsivusto.net eli kyseessä on eri sivusto. Niin kuin aiemmin mainitsin, sivustolle voi luoda loputtomasti alitunnuksia jotta osoitteen saa näyttämään tutulta ja turvalliselta. Monesti osoite on niin pitkä ettei se näy kokonaan, joten loppuosa ei välttämättä näy käyttäjälle ellei riviä selaa loppuun.

Turvallisuuden lisäksi verkko-osoite auttaa ymmärtämään milloin siirtyy sivustolta toiselle tai sivulta toiselle saman sivuston sisällä. Verkko-osoitteen voi kopioida ja liittää sähköpostiin, Whatsappiin, Facebookiin tai minne tahansa sen haluaakaan jakaa. Kaverille, sukulaiselle, kollegalle. Verkko-osoitteen voi tallentaa omaan muistioon ja siihen voi palata myöhemmin. Kirjanmerkki ajaa usein saman asian, mutta joissakin tilanteissa haluat ehkä kerätä kasan osoitteita vaikkapa tiettyä opiskeluprojektia varten.

* * *

Loppusanat

Toivottavasti koit artikkelin sisällön hyödylliseksi. Nämä sekä muut sisällysluettelossa mainitut aiheet käsittelen päivän kurssilla. Kursseihini ja kurssipaikkaan pääsee tutustumaan luultavasti maaliskuussa. Kurssitila on vielä remontissa muutaman viikon, mutta pian pääsemme yhdessä rakentamaan digitaalisia selviytymistaitoja.

Seuraava aihe on Hyödylliset palvelut ja appsit. Lue lisää kurssikokonaisuudesta täältä: Tietotekniikan osaamistasot

Kirjoita kommentti