Skip to content
Sivupoluilla

Vuosikymmenvaihdos

Sain kerrankin pitkän yhtäjaksoisen vapaan töistä, sekä pyhien sijoittumisen ansiosta viikolle että runsaiden ylitöiden ansiosta syksyllä. Noin puolitoista viikkoa lomailleena ajattelin kerätä ajatuksia viime vuodelta ja samalla koko vuosikymmeneltä sekä pohtia tulevaa vuotta ja vuosikymmentä. Tämä on tosin ollut teemana noin jokaikisessä lehdessä, niin paperisessa kuin elektronisessa. Ehkä tämä menneisyyden ja tulevaisuuden prosessointi tulee jo korvistasi ulos… Mutta olen silti sitä mieltä että jokaisen kannattaa välillä istua alas ja käydä tätä prosessia itsensä kohdalla. Kaipaan itse aina jonkinlaista suuntaa elämässäni ja tällaiset hetket tuovat mielenrauhaa kun oma identiteetti (menneisyys) ja unelmat (tulevaisuus) ovat jälleen hiukan kirkkaampia. Näen tämän sisäisen keskustelun aikuistumisena – jonakin, mitä aina välillä on hyvä tehdä. :)

Maca hyppää keinusta

Leikisti niinku!

Millenium-vuosikymmen

Mitä uuden vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen on minulle merkinnyt? Olen kasvanut kymmenen vuotta – 16-vuotiaasta teinistä 26-vuotiaaksi varhaisaikuiseksi. Olen matkustellut ja muutellut lähes jatkuvasti, muistaakseni 16 kertaa 6 vuoden aikana. Olen käynyt kouluja, valmistunut ja asettunut aloilleni vakituisessa työssä. Olen käynyt yhden pitkän seurustelusuhteen läpi ja asettunut toiseen varsin mukavasti. Olen ollut aktiivinen liiallisuuteen asti käymällä salilla, harrastamalla tanssia, parkouria ja aikidoa, käymällä reiveissä, lukemalla, pelaamalla pelejä ja katsomalla leffoja sekä keskustelemalla satojen ihmisten kanssa elämästä ja universumista pikkutunneille asti.

Voin sanoa olevani huomattavan eri ihminen tänä päivänä kuin se raakile lukiossa joka oli epävarma itsestään, ei tiennyt mitä elämältä halusi, eikä ollut kovin varma omista arvoistakaan. Tässä suhteessa olen todella tyytyväinen vuosikymmeneen, koska nyt tiedän paljon enemmän. Ja olen tyytyväinen itseeni. Olen kokenut paljon ja saanut laajan näkemyksen elämään. Olen onnellinen. Viimeinen vuosi on kuitenkin ollut ehkä kaikkein merkityksellisin vaikuttaja onnellisuuteeni ja identiteettiini. Mitä se vuosi on pitänyt sisällään?

Vuosi 2009

Edellisen vuoden puolivälissä alkanut seurustelusuhde ja työsuhde olivat vuoden alussa jo melko vakiintuneen oloisia. Vuoden aikana kummankin mielekkyys kasvoi ja alkoi tuntua tutulta ja turvalliselta. Huomasin tuntevani ensimmäistä kertaa ikinä rauhaa tekemättä mitään erityistä. Kävin töissä, hengailin kotona, surffailin netissä ja pienensin sosiaalielämääni 90%:lla. Koin ensin epävarmuutta tästä valinnasta, mutta loppujen lopuksi se tuntui kuitenkin hyvältä – en vain kaivannut yhtä paljon aktiivisuutta kuin ennen.

Kokeilin muutamaa uuttakin juttua – keväällä joogaa ja syksyllä meditaatiota. Kummatkin tuntuivat ihan hyvältä mutteivät siltä oikealta. Syksyllä aloin myös syödä terveellisemmin: vähensin eineksiä, lihaa, viljoja, makeisia, virvoitusjuomia ja kahvia ja lisäsin vihannesten, hedelmien, juuresten, levien, itujen ja pähkinöiden määrää. Vähemmän teollista ruokaa ja enemmän luonnon antimia. Tämä on tuntunut enemmän kuin hyvältä, suorastaan mahtavalta. Olen täynnä intoa ja energiaa ja koen yksinkertaisesti vähemmän huonoa oloa, pöhöttymistä, väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja syyllisyyttä.

Työssä ilmaantuneen stressin ja uupumuksen takia rupesin käymään työpsykologilla maaliskuussa. Muutaman käyntikerran jälkeen selvisi että ongelmani olivat paljon syvemmällä kuin huonoissa työkokemuksissa. (Ylläri!) Selvitin pelkoja, ahdistuksia ja epävarmuuksia koko elämäni ajalta seuraavan 9kk ajan ja sain paljon kaivattuja vastauksia, purettua syyllisyyttäni ja selvitettyä paikkaani maailmassa. Viimeinen sessio käytiin juuri ennen joululomaa ja tuntui että kasvoin terapian ansiosta useamman vuoden verran viisaudessa ja saavutin suuremman sisäisen rauhan kuin koskaan ennen.

Lisäksi sain elämäni parhaan joululahjan joulupäivänä: sain selvitettyä äitini kanssa perinpohjaisesti kaikki vakavammat konfliktit ja kipukohdat jotka terapia oli tuonut esiin. Tuntui kuin siirtolohkareen kokoinen kivi olisi vierähtänyt sydämeltä. Tunsin itseni eheämmäksi ja koin päässeeni lähemmäksi äitiäni kuin koskaan ennen.

Vuosi 2010 ja tuleva vuosikymmen

Löysin itsestäni paljon heikkouksia ja vahvuuksia joista en ennen ollut tietoinen, ja näiden ansiosta katson tulevaisuuteen vieläkin positiivisemmin kuin ennen. Ja olen aina ollut kohtuullisen optimistinen ihminen. :) Tässä siis uusia tulevaisuudenvisioita jotka pohjautuvat vuoden aikana tehtyihin havaintoihin ja ahaa-elämyksiin.

  1. Työni on mahtava. Rakastan sen haasteellisuutta, luovuutta ja vapautta. Saan todella toteuttaa itseäni sen avulla ja luulen että sillä on minulle annettavaa moneksi vuodeksi. Olen löytänyt hyvän tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä jolloin on miellyttävää mennä töihin aamulla mutten menetä yöuniani työasioiden takia. Aion kuitenkin korostaa intohimoisuutta, positiivisuutta ja kannustavuutta töissä. Haluan auttaa muitakin löytämään oman potentiaalinsa ja luoda muihin uskoa että yhdessä voimme muuttaa asiat, jotka ovat pielessä.
  2. Olen etsinyt ”omaa” harrastusta jo pitkään. Sellaista harrastusta jonka olen itse valinnut, omista syistä, en siksi että joku muu on tehnyt sitä ensin tai joku muu on suositellut sitä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se että olen halunnut tehdä jotain merkityksellistä, jotain joka kehittää minua ihmisenä, parantaa kykyjäni, lisää lihaskuntoa, luovuutta jne jne. Näiden kovien vaatimusten takia olen luultavasti aina ennenkin hylännyt kaikki harrastukseni. Ne eivät enää ole tuntuneet ”hyödyllisiltä” ja olen siirtänyt mielenkiintoni uuteen suuntaan. Nyt on kuitenkin aika heittää odotukset ja vaatimukset romukoppaan. Ainoa asia jota harrastukseltani haluan on että se on hauskaa! Rentouttavaa, kivaa, jotain joka tuottaa endorfiinia ja dopamiinia, saa hymyn aikaiseksi, ja naurattaa. Ei vakavaa. Siispä aloitan 23.1.10 house-tanssin! \o/
  3. Olen pienestä lähtien ollut vastuullinen, enkä aio tätä mitenkään muuttaa, mutta aion jatkaa posiitivisen itsekkyyden harjoittamista ensi vuonna. Yritän rakastaa itseäni ehdottomasti, syyllistää itseäni vähemmän ja nauttia elämästä enemmän. Yritän sallia itselleni eksyneisyyden, hitauden, laiskuuden ja muut kielteiset tunteet osana elämää.
  4. Harrastusten lisäksi haluan olla oma-aloitteisempi muutenkin omien projektien suhteen. Tämän mahdollistamiseksi pyrin laskemaan odotuksia ja vähentämään näiden projektien tavoitteellisuutta. Matka on usein yhtä tärkeä kuin päämäärä, joskus jopa tärkeämpi.
  5. Haluan muuttaa intohimoisuuteni laatua. Ennen intohimo on minulle ollut luonteeltaan palavaa, mustavalkoista kaikki-tai-ei-mitään-suhtautumista asioihin. Olen kuitenkin oppinut että intohimoisuus voi olla paljon enemmän. Pyrin jatkossa olemaan rauhallisesti, pitkäjänteisesti, sinnikkäästi ja syvällisesti intohimoinen.
  6. Viimeiseksi haluan antaa inspiraatiokuvan vuodelle 2010. Tämä on otettu 26-vuotissyntymäpäivänäni kun olimme kävelyllä Kikan kanssa Eirassa ja teki mieli hypätä pitkästä aikaa keinuun. Haluan vaalia tätä leikkimielisyyttä ja suhtautua vähemmän vakavasti asioihin ensi vuonna. Lisää hauskanpitoa, lisää hedonismia, lisää kevytmielisyyttä. Ensi vuosi sisältänee enemmän videopelejä, leffoja, (fiktio)kirjoja, biletystä, tanssimista, laulamista ja ylipäätään seikkailua. ;)
Kirjoita kommentti